Ihanan pirteä syyslauantai 24.9.2011. Muotkan Esan sujuvat radat oli ilo suunnitella ja juosta tuollaisen Maisa -koiran kanssa. Topi oli päivän mukana, tutustui kisapäivän meininkiin ja pääsi leikkimään siskonksa Puman kanssakin! Se tyttönen oli pieni ja sievä. Ihana!
Elävää kuvaa löytyy http://www.youtube.com/watch?v=x1MMigxy0Cc.
Puma & Topi
Puma ja Topi
Hyppärillä Maisa meni reipasta tahtia ja oli nautinto sitä ohjata. Kavereiden mielestä himmaasin ja varmistelin liikaa, mutta jotenkin olo oli sellainen, että koira kääntyy ympäri, jos en varmista loppuun asti. Ikävä kyllä eka rima kolahti alas, muutoin puhdas. Aikakin olisi riittänyt loistavasti kärkeen. Nyt olimme vitosilla sijalla kolme. No, kotiin saimme kasan kuivamuonaa, lelun ja keksejä. 🙂
Hyppyrata
Agiradalle lähdin siis iloisin mielin, koska päätavoite eli vauhti oli jo saavutettu. Rata lähti upealla vauhdilla käyntiin ja upealla fiiliksellä juoksimme monen koiran kieltämän renkaankin läpi varmasti ja pituuden kautta kepeille. Yes! Tuulettelin kepeillä, että nyt tulee nolla, jos teen lopun huolella. No, ehti tuuletus mieleen liian aikaisin, koska vauhdin huumassa olinkin kepeillä liian edellä, jolloin jouduin hidastamaan pysyäkseni alkuperäisessä suunnitelmassani. Olisi vaan pitänyt suunnitelma muuttaa lennossa ja tehdä se valssi keppien jälkeen, koska hidastuksen vuoksi Maisa ehti livahtaa keppivälistä… vitonen siis jäi saaliiksi ja sijoitus seitsemäs.Tuloksia katsellessani laskin, että keppejä korjaamatta aikamme olisi riittänyt ehkä kolmossijaan. No, selittelyt sikseen. Tästä näkyvät livenä watch?v=l9fkJrkQqQc
