Mietinpä meidän huonoa onneamme. Kakkosiin nousun eteen sain juosta useamman radan kuin Maisan taidot vaativat. Kolmosiin nousu tuntuu yhtä kankealta. No, vauhti me ollaan saatu takaisin. Tästä näkyy ykkösissä ollut vauhti watch?v=USjEHpMADjc&feature=related . Tuija on näköjään kuvannut meitä sielläkin… Kiitos hänelle!
Löysin kuvia, joita otettu Itä-Helsingin agilityharrastajien kisoissa. web Siellä Maisa vietti siestaa ja meinasin lyösä jo hanskat tiskiin. Onneksi omissa kisoissa sitten vauhti löytyi ja voi taas haaveilla kolmosiin siirtymisestä. Kuvia niistä kisoista löytyy 11.9.2011 tästä linkistä.
Tokossa ollaan käyty kerran viikossa ja jonkun kerran treenattu kotonakin. Seuraaminen alkaa sujua, mutta tuskin riittää vielä koeseuraamiseen. Paikallaolossa alkanut tyttö nousta, seiso -käskyä palautellaan mieliin. Samalla treenaillaan jo noutoa ja tunnareita eli haaveita taitaa mulla olla tokonkin suhteen. Enpä tiedä, montako brassia on toko -kokeissa ollut saati saanut tunnustusta edes voittajaan siirtymällä. Olisihan tuo kiva kokeilla, mihin molempien rahkeet riittävät.
Topi -kelpo kelpieni sen sijaan ihan tarjoaa seuraamista ja pysyy paikallaolossa melko pitkään ollakseen 5kk vanha pentunen. Laiskako lie? 🙂 Pentutokoa tehty seitsemän satsin verran ja haaveissa olisi jatkaminen ja eteneminenkin.
